21:04 < XXX> linnut ku mielellään nousee häkin päälle jalkojaan verryttelemään ja truuttaa sit kakan siihen häkin viereen lattialle
21:04 < @> Truuttaa :D:D:DDD
21:04 < YYY> niin no joo, siihen noi saattaiskin riittää just nappiin
21:05 < YYY> etenkin, kun nymfin kokoisella se perse ei niin kauheen pitkälle yletä
21:05 < @> Täälläkin oli tänään pitkästä aikaa kakkaa muualla kuin häkissä, kun kurpat jopa tuli pihalle. <3
21:05 < YYY> caro jos tekee ton, niin se paska lentää ties minne kauaks, kun se oikeen kurottautuu pruuttaamaan :D
21:05 < @> Vetivät pari rundia olkkarin ympäri lentäen ja sit palasivat hengaamaan häkin avonaisen oven sisäpuolelle ja lopulta menivät sinne sisälle takaisin. :D
21:05 < YYY> :D
21:05 < XXX> YYY: neitsikat ei onneks saa niin pitkälle :D
21:05 < @> Pässinpäämuijat.
21:06 < YYY> XXX: odota vaan... :D
21:06 < XXX> mut julle on kyl sielt läjäyttäny sellaset hautomapaskat usein et oon ollu kiitollinen et on sanomalehtee :D
21:06 < YYY> kyllä mullakin on pikkulintujen häkissä kakkaa joka puolella, jopa katossa :D et kyllä noi taitavia on :D
21:06 < YYY> @: muista, et se johtuu siitä, että lintu on älykäs ja tunteva olento ja... :D
21:06 < XXX> joo mä toissapäivänä seinästä hinkkasin :D
21:06 < @> XXX: Ai niin joo. :D
21:06 < @> Ne on alistuneita!1
21:07 < XXX> miten ne voi kakata vaakasuoraan, kysyn vaan
21:07 < @> Haha.
21:07 < @> Mua oottaa ihana seinänjynssäsysoperaatio kun ton kolhoosin tosta siirrän pois.
21:07 < YYY> XXX: miten ne voi kakata selkänsä puolelle? lentääkö ne, sit heittävät vattan kattoo kohti ja prööt??
21:07 < @> Sen takana oleva seinä on sellasia vihreänkeltaisia kuivuneita kikkareita täynnä.
21:08 < YYY> omistajalla ei ole syytä olla itseensä tyytyväinen, jos lintu ei tule ulos häkistä, koska silloin se tajuaa, että häkin ulkopuolella ei ole mitään <3
21:08 < @> Ja kun tonne häkin taakse ei ihan niin vaan mennäkään, huoh... :D
21:08 < @> <:D
21:08 < YYY> mitenhän sit, jos osa linnuista tulee ja osa ei. Onkohan osa sit tyhmiä
21:08 < YYY> kun kehtaavat ulos tulla
21:08 < @> No tuolla on kaikkia kivoja kasveja ja kaikkea!
21:08 < XXX> YYY: ehkä ne lentää ylösalaisin ja tykittää paskaa samalla :D
21:08 < @> Ja oon asentanut paksun orren häkin katolle silleen, että siinä on hyvä laskeutumispaikka.
21:08 < @> Mut ei. :D
21:09 < @> Ehkä niitä vaan ujostuttaa.
21:09 < YYY> XXX: tähän teoriaan olen päätynyt, en vaan ole nähnyt todisteita
21:09 < @> Tai sit ne on kohtaloonsa alistuneita.
21:09 < YYY> alistuneita ne on !!
21:09 < XXX> tai sit ne jotenki paskoo niin suunnattomalla voimalla et se roiskahtaa kattoon asti :D
21:09 < YYY> :DDDDD
21:09 < YYY> "muahahaha, tehdään akalle päänvaivaa"
21:09 < XXX> kirjamellinen paskaräjähdys!
21:09 < YYY> :D
21:10 < @> :D:D:DDDDD
21:10 < @> Ah.
21:10 < YYY> aaah, naapureiden perjantai <3
21:10 < @> Näitä kokemuksia varten pitäis olla se kurppa.fi/net/com
21:10 < ZZZ> ai muidenkin linnut osaa paskoa kattoon? :D
21:10 < YYY> @: !!
21:11 < YYY> ZZZ: :D
21:11 < YYY> AAA: kurppa.fi:hin tuli jo ensimmäinen tarina: kattoon paskovat linnut :)
21:11 < YYY> sivusto pystyyn vaan!
21:12 < ZZZ> se on net!
21:12 < ZZZ> mut kannatetaan :D
21:12 < YYY> no kurppa.net!
21:12 < @> Mä kannatan myös :D
21:12 < YYY> täältä voi copypastettaa parhaat jutut kunhan sensuroi nikit :D
21:13 < @> Joo, toi paskontakeskustelu ois loistava aloitus :D
Näin lintupiireissä, joissa ympäriinsä levinneet höyhenet, untuvat, siemenroskat ja ulosteet ovat arkipäivää. Keskustelijoiden nikit pyynnöstä sensuroitu.
sunnuntai 20. maaliskuuta 2011
Rescuelintu Pulla.
Alkuvuodesta 2010 Ida-Emilia Kaukonen toi luokseni yhden neljästä Turun Eläinhoitolalle tuoduista neitokakaduista, joka sai ulkomuotonsa vuoksi nimen Pulla.
Pulla oli tuotu eläinhoitolalle kodista, jossa olot olivat olleet vähintäänkin kurjat - se oli ollut pienessä (joskin korkeassa) häkissä kolmen koiraan kanssa, joista jokainen kosiskeli Pullaa ja ilmeisesti ainakin osa - elleivät kaikki - nyppivät sitä. Virikkeitä ei ollut ja lentomahdollisuudet olivat olemattomat, joten Pulla oli lievästi sanottuna kurjassa kunnossa tullessaan Ida-Emilialle hoitoon noiden koiraiden kanssa.
Järsittävien asioiden puutos ja huono ruokavalio olivat johtaneett siihen, että Pullan nokka oli reippaasti liian pitkä - ei kuitenkaan vielä siinä pisteessä, että se olisi estänyt syömistä. Lintujen mukana oli tuotu vain lähes pelkkiä kuoria täynnä oleva pussillinen undulaatin siemenseosta, joten oletettavasti linnut olivat saaneet ruuakseen ainoastaan siemeniä, josta seuranneesta puutostilasta saattoi johtua Pullan sulkien kieroonkasvu. Tämän lisäksi Pullalla oli kaulassa ja siipien päällä kaljut läikät koiraiden nyppimisestä johtuen.
Ida-Emilian omia sanoja lainatakseni: "Pulla oli niin uskomattoman läski, kun se tuli, etten niin läskiä neitsikkaa ole nähnyt." Pulla oli siis reippaasti ylipainoinen, ja tästä sekä lentoharjoitusten puutteesta johtuvasta lihasten heikoudesta johtuen se ei osannut - saatikka jaksanut - aluksi lentää, vaan ainoastaan pyrähtää lyhyesti paikasta toiseen ja silloinkin lähinnä alaviistoon.
Tämän lisäksi huomasin Pullan tultua jo luokseni sen tekevän omituista "pakkoliikettä" - se pyöräytteli päätään niskan kautta ympäri niin, että takaraivo ja töyhtö hipoivat niskaa. Tähän liikkeeseen liittyi hyvin usein kimeää kiljahtelua. Keskustelimme tästä juuri ja esille nousi ajatuksia siitä, että kyseessä olisi jonkunlainen stressireaktio, tai kenties eleellä yritettiin karistaa nyppiviä koiraita kauemmas? Tekemisen puutetta ehdotettiin myöskin syyksi.
Pikkuhiljaa kaikki Pullan oireet ja ongelmat alkoivat kuitenkin helpottua. Ida-Emilian luona Pulla oppi muutamassa viikossa lentotaidon alkeet uudelleen ja nokka lähti pikkuhiljaa pyöristymään ja lyhentymään, ja tyttö pääsi uuden, terveellisemmän ruokavalion makuun sekä sai todennäköisesti hyvin paljon kaivattua etäisyyttä kanssaan olleisiin koiraisiin.
Minun luokseni tultuaan samansuuntainen, positiivinen kehitys jatkui. Pullan paino laski oikeanlaisella ruokavaliolla ja liikunnalla, ja tämä tietenkin kohensi lentotaitoja entisestään - siinä missä Pulla jaksoi enne tehdä vain lyhyitä pyrähdyksiä, jaksaa se nykyisin lentää montakin kiekkaa huoneen ympäri. Oksat ja lelut myös jatkoivat nokan ja kynsien kuluttamista, ja nykyisin Pullan nokka onkin ainakin omissa silmissäni oikean mittainen.
Myöskin sulkapuku on kokenut muodonmuutoksen tämän vuoden aikana. Ensimmäisessä sulkasadossa poispudonneet, kieroon kasvaneet sulat korvautuivat suorilla ja siisteillä, ja pikkuhiljaa kaljut läikät siipienkin päällä peittyivät. Myöskin kaulaan on kasvanut jonkin verran höyheniä, mutta on todennäköistä, että nyppiminen on vaurioittanut tämän alueen sulkatuppia niin, etteivät ne välttämättä koskaan kasva takaisin vaan Pulla saattaa jäädä "irtopäiseksi".
Se, mikä itselleni on selvin merkki elämän stressitasojen laskemisesta on aiemmin mainitun päänveivausliikkeen asteittainen väheneminen - viimeisen puolen vuoden aikana olen nähnyt Pullan tekevän tätä liikettä vain kerran, ja tästäkin tapauksesta on pitkä aika. Myöskin huutaminen on vähentynyt reippaasti, ja Pulla on luonut kiinteän siteen Muuwan kanssa - tytöt seurailevat toisiaan ja rapsuttelevatkin toinen toistaan aina silloin tällöin.
Arka Pulla on edelleen, mutta täällä sitä ei mihinkään pakoteta - jos se joskus uskaltautuu lähemmäs tai vaikka ottaa herkkuja kädestä (hirssiä se oli muistaakseni Ida-Emilian luona syönyt kädestä, ellen ihan väärin muista) niin olen oikein onnellinen, mutta jos ei, niin se ei tämän ihastuttavan, tuuheatöyhtöisen matamin arvoa minun silmissäni laske. <3
Pulla oli tuotu eläinhoitolalle kodista, jossa olot olivat olleet vähintäänkin kurjat - se oli ollut pienessä (joskin korkeassa) häkissä kolmen koiraan kanssa, joista jokainen kosiskeli Pullaa ja ilmeisesti ainakin osa - elleivät kaikki - nyppivät sitä. Virikkeitä ei ollut ja lentomahdollisuudet olivat olemattomat, joten Pulla oli lievästi sanottuna kurjassa kunnossa tullessaan Ida-Emilialle hoitoon noiden koiraiden kanssa.
Järsittävien asioiden puutos ja huono ruokavalio olivat johtaneett siihen, että Pullan nokka oli reippaasti liian pitkä - ei kuitenkaan vielä siinä pisteessä, että se olisi estänyt syömistä. Lintujen mukana oli tuotu vain lähes pelkkiä kuoria täynnä oleva pussillinen undulaatin siemenseosta, joten oletettavasti linnut olivat saaneet ruuakseen ainoastaan siemeniä, josta seuranneesta puutostilasta saattoi johtua Pullan sulkien kieroonkasvu. Tämän lisäksi Pullalla oli kaulassa ja siipien päällä kaljut läikät koiraiden nyppimisestä johtuen.
Ida-Emilian omia sanoja lainatakseni: "Pulla oli niin uskomattoman läski, kun se tuli, etten niin läskiä neitsikkaa ole nähnyt." Pulla oli siis reippaasti ylipainoinen, ja tästä sekä lentoharjoitusten puutteesta johtuvasta lihasten heikoudesta johtuen se ei osannut - saatikka jaksanut - aluksi lentää, vaan ainoastaan pyrähtää lyhyesti paikasta toiseen ja silloinkin lähinnä alaviistoon.
Tämän lisäksi huomasin Pullan tultua jo luokseni sen tekevän omituista "pakkoliikettä" - se pyöräytteli päätään niskan kautta ympäri niin, että takaraivo ja töyhtö hipoivat niskaa. Tähän liikkeeseen liittyi hyvin usein kimeää kiljahtelua. Keskustelimme tästä juuri ja esille nousi ajatuksia siitä, että kyseessä olisi jonkunlainen stressireaktio, tai kenties eleellä yritettiin karistaa nyppiviä koiraita kauemmas? Tekemisen puutetta ehdotettiin myöskin syyksi.
 |
| Pulla alkuvuonna 2010. |
Pikkuhiljaa kaikki Pullan oireet ja ongelmat alkoivat kuitenkin helpottua. Ida-Emilian luona Pulla oppi muutamassa viikossa lentotaidon alkeet uudelleen ja nokka lähti pikkuhiljaa pyöristymään ja lyhentymään, ja tyttö pääsi uuden, terveellisemmän ruokavalion makuun sekä sai todennäköisesti hyvin paljon kaivattua etäisyyttä kanssaan olleisiin koiraisiin.
Minun luokseni tultuaan samansuuntainen, positiivinen kehitys jatkui. Pullan paino laski oikeanlaisella ruokavaliolla ja liikunnalla, ja tämä tietenkin kohensi lentotaitoja entisestään - siinä missä Pulla jaksoi enne tehdä vain lyhyitä pyrähdyksiä, jaksaa se nykyisin lentää montakin kiekkaa huoneen ympäri. Oksat ja lelut myös jatkoivat nokan ja kynsien kuluttamista, ja nykyisin Pullan nokka onkin ainakin omissa silmissäni oikean mittainen.
Myöskin sulkapuku on kokenut muodonmuutoksen tämän vuoden aikana. Ensimmäisessä sulkasadossa poispudonneet, kieroon kasvaneet sulat korvautuivat suorilla ja siisteillä, ja pikkuhiljaa kaljut läikät siipienkin päällä peittyivät. Myöskin kaulaan on kasvanut jonkin verran höyheniä, mutta on todennäköistä, että nyppiminen on vaurioittanut tämän alueen sulkatuppia niin, etteivät ne välttämättä koskaan kasva takaisin vaan Pulla saattaa jäädä "irtopäiseksi".
Se, mikä itselleni on selvin merkki elämän stressitasojen laskemisesta on aiemmin mainitun päänveivausliikkeen asteittainen väheneminen - viimeisen puolen vuoden aikana olen nähnyt Pullan tekevän tätä liikettä vain kerran, ja tästäkin tapauksesta on pitkä aika. Myöskin huutaminen on vähentynyt reippaasti, ja Pulla on luonut kiinteän siteen Muuwan kanssa - tytöt seurailevat toisiaan ja rapsuttelevatkin toinen toistaan aina silloin tällöin.
Arka Pulla on edelleen, mutta täällä sitä ei mihinkään pakoteta - jos se joskus uskaltautuu lähemmäs tai vaikka ottaa herkkuja kädestä (hirssiä se oli muistaakseni Ida-Emilian luona syönyt kädestä, ellen ihan väärin muista) niin olen oikein onnellinen, mutta jos ei, niin se ei tämän ihastuttavan, tuuheatöyhtöisen matamin arvoa minun silmissäni laske. <3
 |
| Pulla maaliskuussa 2011. |
 |
| Pulla ja Muuwa elokuussa 2010. |
lauantai 19. maaliskuuta 2011
Eläinrääkkäystä.
Tässä oletustilanne täällä meillä sen jälkeen, kun häkin ovi on ollut 4 tuntia auki. Ainoastaan Pulla on uskaltautunut ulos, eikä sekään tuon kauemmas.
Erään "eläintenystävän" sanoin olen siis hirvittävä eläinrääkkääjä, koska lintuni ovat lannistuneita ja alistuneita kohtaloonsa. Mutta minkäs teet - edes avonaiseen oveen asetetut herkut ja helpot laskeutumis/lentoonlähtemispaikat eivät auta.
perjantai 11. maaliskuuta 2011
Räntäisän päivän päivitys.
 |
| Posti tipautti tänään paketin. <3 |
Bolivian rainbow, 7 pod, aji cristal, trinidad bush, naga morich, turbo pube, caribbean red habanero, duke pequin, red peruvian rocoto, short yellow tabasco, aji amarillo, tepin, pimenta da neyde, trinidad scorpion, cumari pollux ja surprise chile seed mix!
Muita ihania asioita:
- Lintujen suihkuttelu
- Kaihon tyytyväisyyspurpatus
- Vapaapäivä
- Uudet pelit
- Hannu <3
 |
| Hungarian Hot Cherry. |
torstai 10. maaliskuuta 2011
Tulevaisuudesta.
Huhtikuun puolella on tulossa jännät ajat sekä minulle että linnuille.
Suurin muutos linnuille on varmasti se, että linnut muuttavat olohuoneesta omaan huoneeseensa, johon rakennan niille Tean avustuksella uuden häkin ja sisustan sen. Tarkoituksena on rakentaa häkki, joka on helppo kasata ja purkaa, ja nyt pitäisi olla materiaalejakin vaikka miten paljon! Sain Ida-Emilialta 7 tehdashäkkiseinää sekä isot määrät kahta erilaista häkkiverkkoa ja puumateriaaleja, ja näiden lisäksi minulla on vielä lintujen nykyisen häkin materiaalit. Saattaa myös olla, että häkkejä tulee kaksi ihan siltä varalta, jos joskus olisi mahdollista etsiä Kaiholle poikaystävä ja pesittää, jotta hopealinja jatkuisi. :) Mutta se on sitten joskus tulevaisuudessa. Sillä välin tätä kakkoshäkkiä voisi hyvin käyttää sairashäkkinä.
Huoneeseen on tarkoitus myös pystyttää 1 tai 2 puunoksaa kiipeilypuiksi - näitä varten täytyy vaan hankkia sitten joulukuusenjalat. Niihin saa sitten ripustettua virikkeitä ja namijemmoja ja onpahan tirpoilla sitten paikkoja joissa puuhailla.
Asuinympäristön muutoksen lisäksi parvi myös palaa "normaaliin" kokoonsa Tikrun tullessa kotiin. :) Tämä on minulle valtavan ihana asia, sillä olen ikävöinyt pippuristani niin valtavasti. <3
Vaikka lintuhuoneprojekti ja Tikrun kotiutuminen ovatkin jännittäviä asioita, on kuitenkin vielä yksi mikä menee yli muiden: Huhtikuussa meille tulee hoitoon Annilta kultaposkiamatsoni Rosa! Aiemmat kokemukseni isommista linnuista rajoittuvat siihen, kun olin viikon verran hoitamassa Ida-Emilian äidin harmaapapukaijaa, joten tämä on minulle ihan mieletön tilanne oppia isomman linnun hoitoa ja käytöstä, ja samalla Rosa saa paljon kaivattua lisäseuraa. Siinä missä pikkulinnut menevät omaan huoneeseensa, on siellä todennäköisesti vain Rosan unihäkki, ja muuten lintu saa viettää aikaansa muualla asunnossa - olohuoneeseen pystytetään wihweää varten oma kiipeilypuu leluineen ja virikkeineen.
Sitten on tietenkin vielä se, että olen huhtikuun alusta lähtien viimein kaksin miesyst-- AVOMIEHENI kanssa tuossa asunnossa, kuun puolessavälissä on PetExpo, ja saan tietää menivätkö näyttöni läpi niin, että saan paperit! :) Kaikkea uutta ja ihmeellistä siis luvassa.
Suurin muutos linnuille on varmasti se, että linnut muuttavat olohuoneesta omaan huoneeseensa, johon rakennan niille Tean avustuksella uuden häkin ja sisustan sen. Tarkoituksena on rakentaa häkki, joka on helppo kasata ja purkaa, ja nyt pitäisi olla materiaalejakin vaikka miten paljon! Sain Ida-Emilialta 7 tehdashäkkiseinää sekä isot määrät kahta erilaista häkkiverkkoa ja puumateriaaleja, ja näiden lisäksi minulla on vielä lintujen nykyisen häkin materiaalit. Saattaa myös olla, että häkkejä tulee kaksi ihan siltä varalta, jos joskus olisi mahdollista etsiä Kaiholle poikaystävä ja pesittää, jotta hopealinja jatkuisi. :) Mutta se on sitten joskus tulevaisuudessa. Sillä välin tätä kakkoshäkkiä voisi hyvin käyttää sairashäkkinä.
Huoneeseen on tarkoitus myös pystyttää 1 tai 2 puunoksaa kiipeilypuiksi - näitä varten täytyy vaan hankkia sitten joulukuusenjalat. Niihin saa sitten ripustettua virikkeitä ja namijemmoja ja onpahan tirpoilla sitten paikkoja joissa puuhailla.
Asuinympäristön muutoksen lisäksi parvi myös palaa "normaaliin" kokoonsa Tikrun tullessa kotiin. :) Tämä on minulle valtavan ihana asia, sillä olen ikävöinyt pippuristani niin valtavasti. <3
Vaikka lintuhuoneprojekti ja Tikrun kotiutuminen ovatkin jännittäviä asioita, on kuitenkin vielä yksi mikä menee yli muiden: Huhtikuussa meille tulee hoitoon Annilta kultaposkiamatsoni Rosa! Aiemmat kokemukseni isommista linnuista rajoittuvat siihen, kun olin viikon verran hoitamassa Ida-Emilian äidin harmaapapukaijaa, joten tämä on minulle ihan mieletön tilanne oppia isomman linnun hoitoa ja käytöstä, ja samalla Rosa saa paljon kaivattua lisäseuraa. Siinä missä pikkulinnut menevät omaan huoneeseensa, on siellä todennäköisesti vain Rosan unihäkki, ja muuten lintu saa viettää aikaansa muualla asunnossa - olohuoneeseen pystytetään wihweää varten oma kiipeilypuu leluineen ja virikkeineen.
Sitten on tietenkin vielä se, että olen huhtikuun alusta lähtien viimein kaksin miesyst-- AVOMIEHENI kanssa tuossa asunnossa, kuun puolessavälissä on PetExpo, ja saan tietää menivätkö näyttöni läpi niin, että saan paperit! :) Kaikkea uutta ja ihmeellistä siis luvassa.
Sulkia.
Tänään pakkasin huolella kuplamuovikuoreen ja pahveihin sulkia, joita onkin kertynyt aikamoinen läjä sulkasadoista! Toivottavasti ne pääsevät ehjinä ja rispaantumatta perille Helsinkiin, jossa eräs taitava koruharrastaja tekee niistä korvakoruja ja muuta. Ja lupasipa lähettää minullekin vastapalvelukseksi korvikset! :) Tässä hänen bloginsa.
PS. En voinut kuin huokailla onnesta kun nuuhkin peltisen sulkalaatikkoni sisältöä - yksi maailman ihanimmista tuoksuista on neitokakadu, sellainen pölyinen ja lämmin. <3
PS. En voinut kuin huokailla onnesta kun nuuhkin peltisen sulkalaatikkoni sisältöä - yksi maailman ihanimmista tuoksuista on neitokakadu, sellainen pölyinen ja lämmin. <3
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)