sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Taidokasta typottamista!

16:55 <@salaisuus> Tänään mä laitoin sit Tuksua isosta ovesta takas aviin niin
                   Kaiho tuli siihen ja meinas hyppää mun kädelle ihan
                   randomisti :D
16:55 <@salaisuus> "Aha, moi :D"
16:55 <@salaisuus> Mut sit se tajus että IIK eikä hypännytkään :D
16:55 <@salaisuus> Laitoin sit Tikrun sen viereen ja menin pois
16:55 <@salaisuus> Se on kyllä tosi utelias ja rohkea, mut kauhean ujo vaan :D
16:55 <@Pinkku> tuksua? :D
16:55 <@salaisuus> Semmonen... kainostelija!
16:55 <@Pinkku> siis tikrua vai raitoja? :D
16:55 <@salaisuus> ....
16:56 <@Pinkku> :D
16:56 <@salaisuus> Mitä vittua :DDDDDDDD
16:56 <@salaisuus> :DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD
16:56 <@Pinkku> vuoden typo :D
16:56 <@salaisuus> Siis mitä helvettiä :DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD
16:56 <@salaisuus> EN EES TAJUNNU :DDDDDD
16:56 <@salaisuus> Olin silleen että mitä sä selität tuksusta :DDDDDDDD
16:56 <@salaisuus> Ja sit luin :DDDDDDDDDDDDDDDD
16:56 <@salaisuus> TIKRUA tarkotin :DDDDDD
16:56 <@Pinkku> sulla on siellä uusia lemmikkejä selkeesti! :D
16:57 <@Pinkku> oot ottanut tuksun tissien lisäksi itse tuksun! :D
16:57 <@salaisuus> Siis mä en kestä :DDDDDDDDD
16:57 <@Pinkku> ai kun repesin :D
16:57 <@salaisuus> Miten voi typottaa Tikrun Tuksuksi?!?!?!?
16:57 <@Pinkku> nyt sattuu leukoihin :D
16:58 <@salaisuus> :DDDDDDD
16:58 <@Neilikka> :DDDDD
16:58 <@salaisuus> Mua sattuu mahaan :D:AS:D
16:58 <@salaisuus> Onneks keitin just kahvia, syytän väsymystä :DDD
16:58 <@Pinkku> :D
16:58 <@Neilikka> laitoit tuksua ovesta sisään :DDDDDDD
16:58 <@salaisuus> :DDDDDDDDDDDDDDDDD
16:58 <@salaisuus> Jep :D
16:58 <@eetuli> Miten sä tossa onnistuit? :DDDD
16:58 <@salaisuus> "Mees nyt sinne"
16:58 <@Pinkku> :DDDDD
16:58 <@salaisuus> EN MÄ TIEDÄ :DDDDDDDDDDDDD
16:58 <@Pinkku> ai kun kyyneleet valuu :D
16:58 <@Neilikka> anni: varmaan vähän selästä tuuppimalla onnistu hyvin
16:58 <@salaisuus> En tajunnu YHTÄÄN :DDDDDDD
16:58 <@Pinkku> ja nyt sattuu jo rintaan :D
16:58 <@Neilikka> äiti ihmettelee, kun nauran :DDD
16:58 <@eetuli> :DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDd
16:59 <@salaisuus> Oikeesti silleen "Mitä toi Pinkku selittää tuksusta?"
                   :DDDDDDD
16:59 <@Pinkku> :DDDDDDDDD
16:59 <@salaisuus> Kuolen :D:A:SDDD
16:59 <@salaisuus> Tää pitää ottaa talteen :D:DD:DDD
16:59 <@salaisuus> TARVITTAS TAAS KURPPA.NET
16:59 <@Pinkku> :DDDDDDDDDDDDD
16:59 <@Neilikka> :DD
16:59 <@Pinkku> "kurppatypot, osa 1" :D

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Suuria asioita.

Edellisestä päivityksestä onkin jo pari kuukautta aikaa, joten tässä on ehtinyt tapahtuakin kaikenlaista! Raidat saivat tosiaan nimikseen Onni ja Toivo, ja ovat kotiutuneet nätisti. Ne ovat asustelleet nyt pienemmässä häkissä aviaarion valmistumista odotellessa, ja viimein lintujen uudet tilat ovat siinä vaiheessa että seinä on pystyssä ja tarvitsee enää kiinnittää toinen valaisin seinään, hakea pellavakuivikkeet K-Maataloudesta, pystyttää ständit ja sisustaa häkki muutenkin, jonka jälkeen siivekkäät voivat siirtyä sinne! :)


Aviaarioseinä on tosiaan rakennettu kierrätetystä materiaalista. Puu on osittain ystävältäni saatua ilmaista listaa ja osittain vanhasta häkistäni otettua puuta (nuo punaiset), ja verkkoa tuossa on kai neljää erilaista, mukaanlukien yhden tehdashäkin seinät. Rakensimme ensin elementit, jotka kasattiin kulmaraudoilla ja joihin verkko kiinnitettiin niiteillä ja u-koukuilla, ja jotka sitten kiinnitettiin toisiinsa lattaraudoilla. Sitte seinä nostettiin pystyyn ja kiinnitettiin pystyyn kulmaraudoilla. Alaosan valkea lista on vanhan häkkini pohjavanerista tehty ja pitää pellavakuivikkeen kivasti aviaarion sisällä. Molemmilla sivuseinillä sekä lattialla on valkea pressu, joka on myös niitattu kiinni suojaamaan seinämateriaalia pieniltä nokilta - takaseinä on kiveä eikä siinä ole (toivon mukaan) mitään, mistä pikkuiset pääsisivät sitä järsimään.

Orsiksi tulee takapihaltani raahattuja ihania, isoja ja väkkyräisiä männynoksia sekä edellisen lintupuun rungosta revittyjä omenapuunoksia. Sain Jonnelta hänen vanhan ständinsä rungon (näkyy kuvassakin oikealla), joka pultataan vaneriin ja nostetaan pystyyn ja johon saa hyvin kiinnitettyä orsia, ja tämän lisäksi tuohon pienempään hökötykseen tuossa kuvan keskellä (se on muuten entinen kissojen raapimapuu :D) saa kiinni kevyempiä oksia. Lintuni ovat kuitenkin niin pieniä, että mitään valtavan maanjäristyksenkestäviä virityksiä ei tarvita. :)

Voin viimein myös hakea neitsikkani hoitopaikastaan kotiin, ja niiden pääluku kasvaakin yhdellä rescue-koiras Vivon liittyessä Ida-Emilian luota parveeni.

Ida-Emilian kirjoittama juttu Vivosta.

Töyhtöpääparvi onkin kohta siis viisipäinen, mutta parvilinnuille se on aina parempi. Kävin eilen kyselemässä Aninkaistenkadun Akvaariopisteestä mahdollisuutta tilata lintuja heidän kauttaan, sillä raita-aratit ovat totaalisen kiven alla Suomessa - en ymmärrä miksi, sillä nuo about äänettömät, pienikokoiset linnut ovat aivan mielettömän suloisia, valloittavia ja nimenomaan PIENIÄÄNISIÄ, suoranaisia unelmakerrostalolintuja! Tiesin kuitenkin jo Onnia ja Toivoa hakiessani, että raidatkin ovat parvilintuja, ja jossain vaiheessa otan niitä pari vielä lisää, jotta kasassa olisi edes pieni parvi eikä niiden kahdestaan tarvitsisi olla. Akvaariopisteen kautta pystyy kuulemma niitäkin tilaamaan, joten nyt tässä pidetään mietintämyssyä tiukasti päässä sen suhteen, millaisen/millaisia pikkuisia sieltä tilaisin. :)

Onnin ja Toivon kanssa tulee myös jännää tulevana viikonloppuna, kun on Helsingin Lemmikkimessut. Menemme edustamaan Kaijulin pisteeseen, ja toivottavasti kaikki menee hyvin! Itseäni varmaan jännittää enemmän kuin lintuja tulee jännittämään, kun hermoilen että meneehän kaikki hyvin ja muistanhan kaiken ja apua apua, kun on ensimmäinen kerta omien lintujen kanssa jossain. Mutta ainakin raitoja hakiessa olivat niin rennosti koko automatkan, että tuskin tulee mitään ongelmia!

Tässä vielä pari kuvaa Onnista ja Toivosta!. :)






Ja ääninäytettä siitä innokkaimmasta aamumekkaloinnista!

torstai 1. syyskuuta 2011

Luvassa perheenlisäys!

Muutin heinä-elokuun vaihteessa isoon kaksioon, jonka makuuhuoneesta rakennetaan lintujen pyhättö lähipäivinä - aviaariolle tulee mittausten mukaan kokoa 7,6m2! Kyllä siinä kelpaa lennellä. :)

Ja se otsikon mainitsema perheenlisäys...


Pieni neitsikkaparveni saa siis "jatkokseen" kaksi raita-arattikoirasta (Bolborhynchus lineola) Vantaalta. <3 (eivät ole kuvassa, mutta värit osuvat yksiin)

Kuvia sekä tipuista että aviaariosta ja sen rakennusprosessista tulee myöhemmin!

lauantai 11. kesäkuuta 2011

Ruissalon Lintupäivä 11.6.2011

Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa pidettiin lintupäivät tänään, kävin siellä ihmettelemässä ja tuli muutama kuvakin otettua siinä samalla!

Täältä niitä pääsee katselemaan!

Varsinkin helmiaratti Fedor ihastutti kovasti. <3

Kotitilannepäivityksenä kuva omien pikkutirppojen huoneesta:



On kyllä kovasti keskeneräinen vielä, valaisin pitäisi vaihtaa ja uusi häkki rakentaa, mutta viihtyvät niin hyvin että en ole lähtenyt sitä vielä tekemään. Onhan tässä aikaa. :)

maanantai 25. huhtikuuta 2011

Caro, a.k.a Luusaha.

Vietin viikonlopun ystäväni Pinkun luona (oli aivan ihanan rentouttavaa! <3) ja tein lähemmin tuttavuutta hänen celebesinkakaduunsa Caroon.


Caro on tähän mennessä ainoa tapaamani isompi kakadu, ja oikein hurmaava tapaus onkin! Kevätpörinöissään ja käsinruokinnan vuoksi se on arvaamaton, koska ei osaa antaa "lintumaisia" signaaleita vaan saattaa napata yhtäkkiä kiinni, mutta merkeistä päätellen kevät on ainakin menossa pikkuhiljaa ohitse. Sain nimittäin rapsutella tyttöä oikein kunnolla pinnojen välistä, ja tykkäsin kyllä itse varmaan vähintään yhtä paljon siitä kuin Carokin! Nokkaa varoin kyllä visusti, sillä ison kakadun nokka on aikamoinen luusaha (siitä lempinimikin :D), ja nätisti Caro olikin.

Paitsi sitten, kun kohdattiin häkin ulkopuolella.

Caro kyhnäsi nätisti sylissä, kiipesi polvien yli ihan varovasti nokalla tukien, mutta taisi innostua vyöni niiteistä vähän liikaa. se hypähti sylistäni lattialle ja kiersi taakseni (olin polvillani lattialla), ja sitten kuulinkin vaan Pinkun sanovan että "Varo varpaita! ... Jaahas."



Caro sitten nappasi luusahallaan päkiästäni kiinni, ja verta tulikin aika reippaasti! Nousin samantien pureman jälkeen rauhassa ja peräännyin kauemmas, ja siinä hetken pohdimme että rauhoittuuko Caro vai innostuuko, mutta vaikutti siltä, että se saattaa muuttua aggressiiviseksi joten takaisin häkkiin vei tie. Kyseessä tuskin oli vihainen puraisu, vaan lähinnä utelias maistaminen, koska nokan jättämät reiät olivat niin lähellä toisiaan ja se päästi heti irti, mutta ilmeisesti kevät on tosiaan vielä sen verran päällä että on parempi antaa lihansyöjämonsterin rauhoittua vielä hetken.

Otin myös Carosta sen mainetta musertavia söpöilykuvia, ja koska se rikkoi diilimme - "Sä et pure niin mä en julkaise näitä kuvia!" - niin julkaisenpa sitten. ;)